Haku käynnistyy painamalla Enteriä

by Riikka

Käyttöohjeet ovat mielenkiintoinen taiteen laji. Niiden tarkoituksena on tuottaa apua, mutta usein ne aiheuttavat avun sijaan turhautumista, hikoilua ja voimattomuuden tunnetta uuden oppimisen edessä.

Vapaa-ajalla ohjeiden pariin ajaudutaan yleensä niiden lukemisesta oikeasti motivoituneina. Meillä on kädessämme uusi järjestelmäkamera, Ikean kaappi tai yhdistelmävaunut, jotka haluamme nopeasti käyttöön. Edessä on vain yksi vesieste ennen käytön aloitusta: käyttöohjeen ymmärtäminen. Kyseessä voi olla perinteinen tekstiohje, sen kuvitettu versio tai video, mutta ongelma on aina sama: ohjeen hyödyntäminen edellyttää jonkin verran taustatietoa kyseisestä aiheesta. Mikäli sitä ei ole, johtaa ohjeen lukeminen lukuisiin lisäkysymyksiin, joihin ohje itsessään ei anna vastauksia. Mikä on työntöaisa? Mitä tarkoittaa selaimen komentorivi? Mistä tietää, milloin kastike on vetäytynyt?

Harva yhtä lakoninen asia herättää yhtä vahvan tunnereaktion kuin käyttöohjeet.

Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että harva yhtä lakoninen asia herättää niin paljon tunteita kuin käyttöohjeet. Ohje ilmoittaa käyttäjälle tyynen rauhallisesti esimerkiksi, kuinka hänen on “asetettava autom. vieritys On/Off-tilaan [Start Stop]- tai [Light Lock] -painikkeen avulla.” Näinkin neutraalit sanat aiheuttavat helposti ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kun uuden vempeleen hankkimisesta koitunut riemu vaihtuu hermostukseen laitteen valmistajaa kohtaan.

Aivan oman genrensä ohjeviidakkoon luovat tietojärjestelmien käyttöohjeet työpaikalla. “Hakuvalikko löytyy näytön oikeasta ylälaidasta. Kirjoita hakusanasi suurennuslasilla varustettuun kohtaan. Haku käynnistyy painamalla Enteriä.” Upeaa! Helposta asiasta on oikeasti mahdollista tehdä hyvinkin työläs, kun käyttäjän ja järjestelmän väliin isketään ohje.

IT-projekteissa sitä kutsutaan muutosvastarinnaksi. Työpaikkojen taukotiloissa taas huonoksi käytettävyydeksi.

Mielestäni käyttöohjeeseen tiivistyy moni asia, joka tietojärjestelmien käyttöönotossa ja teknologian hyödyntämisessä työpaikoilla on pielessä. Vapaa-ajalla useimpien sovellusten käyttö opitaan kokeilemalla, mutta tietojärjestelmän kylkeen liitetään edelleen vähemmän houkutteleva ohjenivaska, joka on kuin sinetti sille, että tämäkin uusi järjestelmä on vaikeakäyttöinen.

*

Miksi vapaa-ajalla sujuvasti WhatsAppia, verkkopankkia ja nettikirppareita hyödyntävästä käyttäjästä tulee työpaikalla avuton vasta-alkaja, joka tarvitsee uusien tietojärjestelmien omaksumiseen käyttöohjeen, koulutuksen ja vieruskaverin opastamaan uusien käyttötapausten omaksumisessa? IT-projekteissa tätä kutsutaan muutosvastarinnaksi. Työpaikkojen taukotiloissa taas huonoksi käytettävyydeksi. Mielestäni molemmissa on pointtinsa.

Töissä käyttöohjeet ovat vapaa-ajan pienelektroniikkaohjeiden ja muiden manuaalien tapaan usein vaikeatajuisia ja edellyttävät taustojen ymmärtämistä sillä erotuksella, että töissä käyttäjä ei välttämättä ole ollenkaan yhtä motivoitunut uuden opetteluun. Toisaalta alhainen motivaatiotaso tuskin johtuu geneerisestä vastustuksesta, vaan enemmänkin siitä, että aikaisemmatkin uudet järjestelmät ovat lopulta osoittautuneet huomattavasti vaikeakäyttöisemmiksi verrattuna siihen tasoon, johon vapaa-ajalla on totuttu.

Kuten mikään mukaan, ei tämäkään asia ole mustavalkoinen. Ohjeet sisältävät nimittäin usean eri tason asioita eri tilanteisiin. Nämä voisi luokitella esimerkiksi käytön aloittamiseen, varsinaiseen käyttöön sekä käytön hallintaan ja seurantaan, johon töissä viitataan usein admin-tason pääkäyttäjätehtävillä. Eli jos mietitään esimerkiksi sykemittarin käyttöä, kerrotaan ohjeissa ensiksi, miten saat omat tietosi syötettyä ja modattua käyttäjäasetukset mieleiseksesi (käytön aloitus.) Tämän jälkeen tulee varsinainen käyttö: näin aloitan lenkin, näin seuraan lenkin aikana tapahtuvia asioita. Sen lisäksi tulee käytön hallintaan ja seurantaan liittyvät asiat, mitkä kuluttajapalalveluiden kohdalla voisivat olla esimerkiksi suorituksen jakamista muille sekä edistymisraporttien katselua.

“Painellaan kaikkia nappeja”-opettelutavan tulisi toimia sekä vapaalla että töissä.

Mielestäni käytettävyydessä aivan ensisijaista on varsinaisen käytön helppous. Käyttöohjeeseen tukeutuminen käytön aloituksessa ja admin-puolen asioissa on ok, koska niitä taitoja tarvitaan mahdollisesti vain yhden kerran tai ainakin harvoin. Sen sijaan jos päivittäisen käytön opetteluun tarvitaan edelleen ohje, ollaan heikommilla jäillä. Jokaisen sovelluksen, järjestelmän tai minkä tahansa vempainen peruskäytön tulisi siis olla niin helppoa, ettei siihen tarvita ohjetta.

Itse olen käyttöohjeen lukemisen sijaan “painellaan kaikkia nappeja”-tyylinen käytön opettelija. Uskoisin, että samaan tapaan tukeutuu myös moni muu käyttäjä vapaa-ajalla. Samaa kokeilua kannattaa mielestäni harrastaa myös rohkeasti myös töissä. Jos et opi kokeilemalla, on vika järjestelmässä. Ei muutosvastarinnassa.

Kuvat: Wilma ja sateinen Lintuvaaran sunnuntai. Keep it simple.

Related Articles

Leave a Comment