Keskittyykö user adoption seuraavaksi kansalaiskehittäjien ympärille?

by Riikka

Tutkimusyhtiö Forrester julkaisi kesäkuussa 2018 raportin Power Appsin ja nykyisen Power Automaten (entinen Flow) taloudellisista vaikutuksista. Forresterin mukaan sovelluskehitys Power-alustan valmiilla työkaluilla ja connectoreilla on jopa 70 % edullisempaa perinteisempiin toteutuksiin verrattuna.

Rapotti loi muutenkin valoisan kuvan Power Appsin hyödyntämisestä. Moni perustoteutus voidaan rakentaa ilman keskustelua lisensoinnista tai tuki- ja ylläpitomalleista, eikä jokaiseen pikkuasiaan tarvita toimittajaa. Näin nopeiden kokeilujen tekeminen ja niistä oppiminen on helpompaa.

Tämän vuoden Microsoftin Ignite-tapahtumassa Power-alustan ympärillä käytävä keskustelu kohdistui monelle melko uuteen yhteisöön, kansalaiskehittäjiin. Kansalaiskehittäjä on henkilö, joka rakentaa sovelluksia visuaalisella helppokäyttöliittymällä joko vähäisillä koodaustaidoilla tai kokonaan ilman niitä. Kansalaiskehittäjän rooli herättää monenlaisia kysymyksiä siksi, että markkinointi-sloganeissa heidän on sanottu sekä demokratisoivan että jopa muuttavan koko tavan tehdä sovelluskehitystä.

Kuka on kansalaiskehittäjä?

Kansalaiskehittäjyys alkoi Excel-makroista ja Access-tietokannoista. Ratkaisuja Exceleiden varaan rakentaneet henkilöt olivat usein varsin edistyneitä käyttäjiä ja tilanne on tällä hetkellä sama myös Power-alustan osalta. Juuri nyt kansalaiskehittäjänä toimii henkilö, jolla on edelleen keskimääräistä paremmat tietotekniset taidot, mutta ei juurikaan koodaustaitoja.

Microsoft toi Ignitessa selvästi esiin, kuinka heidän visionsa mukaan jokainen voi olla kansalaiskehittäjä. Tarkoituksena on tehdä aloituskynnys niin matalaksi, että ihmiset hyvin erilaisista taustoista ja lähtötasoista riippumatta pääsevät hyödyntämään alustan mahdollisuuksia. Tavoite on hyvä, mutta samalla myös varsin kunnianhimoinen ottaen huomioon, että monilla käyttäjillä on edelleen vaikeuksia esimerkiksi Teamsin perustoiminnoissa ja käyttöliittymässä.

Miten user adoption ja kansalaiskehittäjyys liittyvät toisiinsa?

Kansalaiskehittäjyys on saanut yritykset miettimään hyvin samanlaisia kysymyksiä kuin user adoption -otsikon alla käytävässä keskustelussa, jota nyt puidaan Teamsin ympärillä.

User adoption on työtä, jonka tarkoituksena on saada käyttäjät käyttämään hankittuja työkaluja siten, että niistä on jotain hyötyä. Tarve työlle syntyy yleensä tilanteessa, jossa käyttäjät hyödyntävät samoja työkaluja lukuisilla eri tavoilla ilman ylhäältä ohjattua mallia. Siksi tuntuisi luontevalta siirtää adoption-työstä saadut opit uuteen kontekstiin.

Mutta millaisia yhtäläisyydet sitten ovat?

1. Käyttö ei lähde liikkeelle ylhäältä johdetusti, vaan kokeiluna

Sekä Teamsin käyttöönotto että Power Appseilla tehdyt sovellukset lähtevät liikkeelle ei-koordinoidusti niin sanotulla bottom-up -mallilla. Käyttäjät ryhtyvät oma-aloitteisesti testailemaan Office 365 -portaalista löytyviä sovelluksia ilman yhteisesti sovittuja käyttötapoja. Kun erilaisten kokeilujen ja toteutusten määrä kasvaa, aletaan yrityksissä usein pohtia työkalujen rooleja, yhteisiä kehityskäytäntöjä ja käyttäjille annettavaa koulutusta eli niin sanottua hallintamallia.

2. Moni kokeilu myös onnistuu

Jos tällä hetkellä kurkistaa isomman yrityksen Power Apps Admin portaaliin, saattaa sieltä löytyä useampi ”Test1” -niminen sovellus, joilla ei ole yhtään käyttäjää. Kuitenkin samaan aikaan yhä useammassa toteutuksessa on oikeasti pystytty yhdistämään sekä liiketoiminnan tarve että työkalujen hyödyntäminen järkevällä tavalla. Ja silloin pienestä kokeilusta kasvaa laajemman käyttäjäkunnan päivittäin käyttämä sovellus. Ja juuri näin tapahtui myös Teamsin kanssa, kun käyttö lähti leviämään nopeasti.

3. Yritysten on löydettävä tasapaino kontrollin ja käyttäjien vapauden välillä

Kolmas analogia Teamsin ja Power Appsin käyttöönotoissaä on tasapainon löytäminen kontrollin ja käyttäjien autonomian välillä. Työkalujen roolit ja kehityskäytännöt kannattaa linjata yhdessä. Samaan aikaan ehkä vielä tärkeämpää on kuitenkin keskittyä käyttäjien vapaan kokeilun tukemiseen, koska siten yritystasolla hyödynnettävät ideat syntyvät.

Mitä kansalaiskehittäjä tarvitsee?

Igniten sessioissa painopiste oli rohkaisussa. Käyttöönoton fokus tulisi ehdottomasti olla käyttäjien tukemisessa rajoittamisen sijaan. Käyttäjien tukemisen ytimessä on Power Appsin hallintamalli, joka taas luo suunnan user adoptionin toteuttamiselle.

Visio – Alkuun kannattaa tutustua Power-alustan luomiin mahdollisuuksiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Kun päätös Power-alustan hyödyntämisestä ja sen roolista on tehty, voidaan siirtyä keskustelemaan niistä nyt manuaalisista prosesseista, jotka halutaan ensiksi automatisoida.

Kehityskäytännöt – Vaikka painopiste on rajoittamisen sijaan rohkaisussa, täytyy jotain yhteisiä käytäntöjä silti olla. Kun yhtäläiset kehityskäytännöt on sovittu, ei jokaisen kansalaiskehittäjän tarvitse astua samoihin miinoihin eri käyttöoikeuksien, lisenssien ja ylläpidon kanssa.

Koulutus ja kehittäjäyhteisön tuki – Tällä hetkellä Power Apps -toteutukset ovat edelleen aika toimittajavetoisia. Asiakas keksii PowerApps-tarpeen ja pyytää toimittajaa toteuttamaan sen. Tämä on alkuvaiheessa oikein hyvä malli, mutta tällaisessa työnjaossa osaaminen ei siirry omaan organisaatioon.

Toimittajavetoisesta tekemisestä olisi hyvä siirtyä malliin, jossa oman yrityksen kansalaiskehittäjät saavat koulutusta ja tukea sovellusten rakentamiseen. Näin osaaminen siirtyy samalla omaan organisaatioon, eikä jatkossa yksinkertaisempiin kysymyksiin tarvita ulkopuolista kehittäjää. Tällaisessa mallissa toimittajan rooliin taas kuuluu kehityskäytäntöjen suunnittelu ja koulutus yhdessä asiakkaan kanssa sekä vaativampien arkkitehtuurisuunnittelua ja integraatioita vaativien ratkaisujen toteutus.

Related Articles